*

Sami Rinne Totuus on se, mikä miellyttää

Terveysbingo

Tänä aamuna heräsin ajoissa kännykkä kourassa soittamaan terveyskeskuksen ajanvaraukseen. Netissä ja ääninauhalla mainostetaan palvelun olevan auki 8-16 välillä. Kello kahdeksan ei toisessa päässä ollut kuin ääninauha, jonka mukaan terveyskeskus on kiinni ja soitot pitäisi tehdä ajallaan. Hieman myöhemmin olimme samassa ajassa ja sain henkilön toisella paikkakunnalla kiinni. Soitot kun nykyisin menevät hieman minne sattuu. Omalla paikkakunnalla ilmeisesti ei ole toimivaa puhelinta ja siihen vastaajaa.

 

Henkilö langan päässä ilmoitti, ettei ole aikaa. Ensin meitä enemmän tai vähemmän sairaita pyydetään soittelemaan ja jonottamaan puhelimessa ja sitten ei ole sitä lääkäriä, joka katsoisi potilaan nieluun ja toteaisi reseptin kirjoittamisen olevan tarpeen. Minun olisi pitänyt joko lähteä toiselle paikkakunnalle päivystykseen, mihin luonnollisesti menisi vähintään puoli päivää  tai sitten soitella viikonlopun jälkeen. Ihmetellä voi, miksi paikkakunnalla yleensä on terveyskeskus, kun sinne ei pääse eikä siellä ole ketään sairasta vastaanottamassa. Kenties koko isohko pytinki seisookin siellä entisten, parempien aikojen muistoksi. Aikojen, jolloin pääsi lääkäriin ja sai hoitoa sitä tarvitessaan. 

 

Terveyskeskukset vastaavat yhä huonommin tarpeeseen ja potilaiden kärsimys ja tuskat ovat pieni häiriö niiden elämässä. Suorastaan olematon. Mitäpä siitäkään, että seuraava vaihe voi olla sitten ambulanssilla kiidättäminen suoraan sairaalaan. Muutama potilas saattaa jäädä matkalle, jolloin säästämme jostain. Ne pitkäaikaisvaikutukset, juu knou. Olen itse sellainen, että soitan ainoastaan ja vain tarpeessa lääkärille. En turhaan istuskele terveydenhuollon henkilökuntaa rasittamassa. Nyt sekin on tehty harvinaisen vaikeaksi. Ilmeisesti on varaa palkata ihminen vastaamaan ajanvarauspuhelimessa, ettei ole aikoja. Mieleen muistuvat neuvostovitsit. 

 

Oma arvioni on, että hallitus ja sen myötäjuoksijat ovat ajamassa alas terveydenhuoltoamme. Aikoja ei ole. Erikoislääkärin vastaanottoja ei ole. Jos kehtaa kysyä, milloin niitä aikoja sitten olisi, toisessa päässä tokaistaan: "Voithan sinä aina mennä yksityiselle!" Päivystykset ovat kymmenien kilometrien päässä (minulla ja aika monella muullakaan ei ole autoa) ja sairaana matkustaminen tuo asiaan oman pikantin lisänsä. Muistelee horkassa ja särkyisen viluisena matkustamista suorastaan ihmetyksellä. Kuinka sitä pääsikään perille? Kun resurssit on leikattu pois ja systeemi ei toimi, niin mitäpä sitten seuraavaksi?

 

Ratkaisu - ja tavoite kaiken tämän terveysbingon takana - lienee yksityistäminen. On 1990 -luvun lamasta saakka ajettu julkista terveydenhuoltoa alas ja ylikuormitettu sen toimijoita. Potilas on jo aikaa mennyt pesuveden mukana. Kärsijöinä ovat potilaat ja terveys. Hoitoa ei saada ajoissa tai riittävästi ja sitten tilanteen huonontuessa joudutaan turvautumaan entistä kalliimpiin toimenpiteisiin. SOTEn muuttuminen entisestä linjaorganisaatiosta nykyiseksi matriisi- eli himmelisysteemiksi, menetettiin selkeät vastuualueet ja voi perustellusti kysyä, hallitseeko kukaan enää tätä "kehitystä". 

 

Kenties päättäjillämme on varaa yksityislääkäreihin. Minulla pääsääntöisesti ei ole. Minä vain en näe, miten terveydenhuollon yksityistäminen parantaisi tilannetta omalla kohdallani. Nyt myydään julkisella ei-oota. Mistä siinäkään maksetaan? 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän SamiRinne kuva
Sami Rinne

Kaiken voi tiivistää yhteen sanaan: Raha.

Potilas ei ole enää terveydenhuollon keskipisteessä vaan rahastus. Julkisen puolen alasajosta saadaan hyvä syy yksityistämiseen ja sitä myötä rahastukseen.

Harvojen etu ajaa yli muiden edun.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

En tiedä millä paikkakunnalla asut, mutta ilmeisesti aivan pienillä paikkakunnilla ei ylläpidetä päivystystä joka päivä terveysasemilla. Muutoinhan päivystykseen voi mennä ilman ajanvarausta odottelemaan ja se toimii kyllä suuremmilla paikkakunnilla melko kohtuullisesti.

Milloinkohan julkinen terveydenhoito oikeastaan on toiminut valtaosan mielestä hyvin? Terveyskeskukset ja siihen aikaan niin sanotut "kolmen markan lääkärit" lanseerattiin lakiuudistuksen myötä 70-luvulla. Se oli eräänlainen Suomen "Obamacare" -projekti silloisessa sosialistisessa suuntautuneisuudessa.

Ennen sitä oli yleensä kunnanlääkärit. Esimerkiksi Tuusulan kunnassa 60-luvulla oli yksi kunnanlääkäri, joka piti vastaanottoa virka-asuntonsa yhteydessä. Siihen aikaan ei sanottu, että mennään lääkäriin, vaan mennään "Möllerille", koska se oli kunnanlääkärin nimi ja kaikki hänet tunsivat. Ongelmana vain oli, että siellä Möllerillä sai odotushuoneessa yleensä odottaa 3 - 8 tuntia, kunnes oma vuoro tuli päästä stressaantuneen, kiireisen ja turhautuneen tuntuisen lääkärin tutkittavaksi.

Joka tapauksessa ihmisten keskimääräinen elinikä on niistä ajoista kasvanut noin kymmenellä vuodella ja on edelleen kasvussa. Terveydenhoito on niin tärkeä asia, ja aina henkilökohtainen sellainen, silloin kun apua tarvitsee, että siihen kiinnitetään paljon huomiota, eritoten sen epäkohtiin. Ja on selvää, että pienten paikkakuntien taantuessa ihmisten muuttaessa niistä pois kaikkien palvelujen tarjoaminen käy kalliiksi. Mutta ehkäpä jotain on tehty paremmaksikin.

Käyttäjän SamiRinne kuva
Sami Rinne

Minulla on ollut sama toistuva vaiva jo 12 -vuotiaasta asti eli olen lähinnä reseptiä vailla, mutta kun sen saamiseen tarvitaan lääkärin "tarkastus" niin se sitten edellyttää visiittiä terveydenhuollon pariin.

Asun pienessä kaupungissa missä on iso terveyskeskus, jonka toimintoja on ajettu alas jo vuosien ajan. On kuulemma halvempaa ja säästetään, kun tehdään 14 kilometrin lenkkiä suuntaansa toisen pikkukaupungin keskustassa olevaan päivystykseen. Säästää kuka säästää, monelle tämä on iso kynnys lähteä sairaana puoleksi päiväksi sinne.

Kysymys ei ole hoitohenkilökunnan osaamisesta eikä yleisesti motivaatiostakaan vaan siitä, kuinka koko systeemi on rakennettu. Se ei toimi kovinkaan hyvin "asiakkaan" eli sairaan kohdalla. Tämä toimimattomuus on sitten hyvä keppihevonen, kun toimintoja entisestään ajetaan alas, kun ei 'ole ollut kysyntää' (kun ei ole hoitoon päässyt tai sellaista ei ole ollut rajolla).

Minulla on sattuneesta syystä paljon kokemusta asiasta ja ennen sentään sai sairaana tavata lääkärin suht'nopeasti. En ole lainkaan vakuuttunut, liittyykö tämä mitenkään suuren tai pienen paikkakunnan asioihin. Asuin Helsingissä sentään 15 vuotta.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Milloinkohan julkinen terveydenhoito oikeastaan on toiminut valtaosan mielestä hyvin?"

Ennen EU:ta, sitten alettiin alasajo. Kiireettömän ajan sai joko samana päivänä tai viimeistään seuraavaksi päiväksi.

Käyttäjän SamiRinne kuva
Sami Rinne

Juuri näin. Sama kokemus minullakin.

Tavoitteena lienee yksityistäminen osittain tai kokonaan ja sillä rahastaminen. Tekosyynä voi sitten käyttää sitä, kun "julkinen ei toimi".

Toimituksen poiminnat